Yleistä kalatalousalueesta

Rannikkoalue

Kalatalousalue käsittää Perämeren rannikon kylävedet ja yksityisvedet Oulun Haukiputaalta Lumijoen kunnanrajaan, sisältäen Hailuodon saaren. Kalatalousalueen rajat rajautuvat rannikkovesillä valtion yleisvesialueeseen, mutta sisältävät yleisvesialueet rannikon ja Hailuodon välisellä merialueella.

Sisämaassa kalatalousalue käsittää Oulujoen pääuoman sekä Perämeren rannikolle ja Oulujokeen laskevat sivujoet järvineen. Alue rajautuu Oulujoessa Jylhämän voimalaitokseen Vaalassa.

Oulun edustan merialue kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. Päävesistöalueet ovat Oulujoki, Temmesjoki ja Kalimenoja.

Kalataloudellisesti merkittävät alueet

Alueelle laskee kolme vaelluskalajokea: Oulujoki, Temmesjoki ja Lumijoki. Jokien suualueella on kalastuslain edellyttämät rajoitusalueet verkko-, isorysä-, trooli- ja nuottakalastukselle. Vaelluskaloista kalatalousalueella esiintyy lohi, taimen, nahkiainen sekä harjuksen ja siian vaeltavat kannat.

Kalataloudellisesti merkittäviä alueita rannikolla ovat Hailuodon flada-kluuvisarjat, Pöllän- ja Potinlahti, sekä Ojakylänlahti, Kempeleen- ja Liminganlahti sekä merialueen matalikot.

Joki- ja järvialueet

Oulujoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 22 840 km² ja järvisyys 11,5 %. Oulujoki on pintavesityypiltään erittäin suuri kangasmaiden joki.

Vesistöalueella on 18 vesivoimalaitosta, joista 7 sijaitsee Oulujoen pääuomassa. Oulujärvestä alkavan ja Perämereen laskevan Oulujoen pituus on 107 km. Oulujokeen laskee neljä sivujokea; Kutujoki, Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki.

Oulujoki on voimakkaasti säännöstelty, ja joen virtaamat määräytyvät pitkälti Oulujärven säännöstelyn ja voimalaitosten juoksutusten perusteella.

Kalataloudellisesti merkittävät alueet

Kalataloudellisesti merkittäviä alueita ovat vaelluskalavesistöt ja kalakantojen lisääntymisalueet; Oulujoki sivu-uomineen, Temmesjoki ja Lumijoki.

Sisämaassa kalataloudellisesti merkittäviä alueita ovat Otermanjärvi, Paatinjärvi, Kutujoki, Tervajoki ja Oulujoen pääuoma.