Kalastus Oulujoen ja merialueen kalatalousalueella

Merialueella harjoitetaan vapaa-ajankalastuksen ohella myös kaupallista kalastusta, jonka tärkeimpiä saalislajeina ovat rannikolla lohi, siika, muikku ja rannikkolajit. Sisävesialueella harjoitetaan vain vapaa-ajankalastusta ja -ravustusta.

Kalataloudellisesti tärkeitä lajeja kalatalousalueella ovat lohi, silakka, hauki, ahven, kuha, made, siika ja muikku. Hylkeet haittaavat rannikolla pyydyskalastusta, jonka johdosta kaupallisten kalastajien määrät ja saaliit ovat olleet laskussa.

Rannikkoalueen kalastus

Rannikkoalueella esiintyy ja kalastetaan rannikkolajeja, kuten ahventa, haukea, siikaa, muikkua, silakkaa, madetta, kuhaa, kuoretta ja särkikaloja sekä vaelluskalalajeista lohta, taimenta ja siikaa.

Oulujoen ja merialueen kalatalousalueen vaellussiikakannat ja -saaliit perustuvat pääosin istutuksiin.

Lohi on alueen kaupalliselle rannikkokalastukselle tärkeä saalislaji. Vuotuiset lohisaaliit perustuvat toimijakohtaisiin kiintiöihin. Lohta kalastetaan pääasiassa rysillä. Myös kaupallisesta siikasaaliista suurin osa pyydetään rysillä. Verkkokalastuksen saalismäärät ovat vähentyneet hyljekannan kasvaessa.

Alueella on muutama troolikalastaja, jotka kalastavat muikkua ja silakkaa. Muikkua kalastetaan myös rysillä ja talvella nuotalla. Ahventa, madetta, haukea ja särkikaloja kalastetaan jonkin verran. Kaupallisen kalastuksen osalta tärkeimpiä kalalajeja ovat lohi, vaellus- ja karisiika, ahven, muikku, silakka, kuha ja hauki.

Kalastusluvat

Rannikon alueen kalastuslupia voit kysyä näistä paikoista:

Joki- ja järvialueen kalastus

Oulujoen ja merialueen kalatalousalueen sisävesialueet ovat tärkeitä vapaa-ajankalastuskohteita. Merkitystä kalastukselle lisää sen laajuus sekä asutuksen ja kesämökkien suuri määrä. Kaupallinen kalastus on keskittynyt Oulujärvelle ja merialueelle.

Oulujoen pääuomalla kalastusmuotoina ovat pääasiassa vetouistelu, patoaltailla lisäksi verkkokalastus ja katiskapyynti.  Pyydettäviä kalalajeja ovat lohi, taimen, siika, ahven, hauki, harjus, kuha, lahna, made, muikku, särki ja säyne. Meritaimen-, lohi- ja vaellussiikakantoja hoidetaan istutuksin. Vapaa-ajankalastuksen tarpeisiin vesistöön istutetaan kirjolohta, kuhaa ja harjusta.

Sanginjoella kalastus on keskittynyt kirjolohen vapakalastukseen. Taimenta, haukea tai ahventa saadaan satunnaisesti.

Muhosjoella heittokalastus perustuu pyyntikoisena istutetun kirjolohen ja hauen kalastukseen. Vuosittain saadaan saaliiksi muutamia harjuksia, jotka lisääntyvät joessa luontaisesti.

Utosjoella ja Utoslahdella vähäisellä verkkopyynnillä saaliiksi saadaan kirjolohta, taimenta, haukea, lahnaa, ahventa ja madetta. Heittovavoilla saaliit koostuvat kirjolohesta ja hauesta. Kirjolohisaalis on riippuvainen istutuksista.

Kutujoella vapakalastuksen saaliit koostuvat pyyntikoisina istutetuista kirjolohista ja taimenista. Vapavälinein saaliiksi saadaan myös haukea ja harjusta. Kutujoen järvilaajentumilta kutuaikaan keskittyvästä katiskapyynnistä saaliiksi tulee haukea, ahventa, madetta ja lahnaa.

Utosjoen alaosalla on pyyntivahva rapukanta. Koeravustusten perusteella isoja, yli 12 cm, rapuja oli kuitenkin hyvin vähän.

Oulujoen ja merialueen kalatalousalueen erityiskalastusalueita ovat järvet Saarinen ja Vaulujärvi Rokualla, Kutujoen erityiskalastusalue Vaalassa, Valkiaisjärven erityiskalastusalue Utajärvellä, Montan Kala-Apajan erityiskalastusalue Muhoksella ja Sanginjoen erityiskalastusalue Oulussa.

Kalastusluvat

Ennen kalastusta on syytä muistaa kalastonhoitomaksun maksaminen ja tarvittavat kalastusluvat. Kalastonhoitomaksun ja luvat valtion vesille saat täältä:

Eräluvat